Missä lajiliitossa kilpailet?

27.05.2020

Kehonrakennus- ja fitness on lajina uusvanha. Voimaharjoittelua tehtiin jo antiikin aikana, mutta nykyinen kehonrakennus ja fitness ovat lajeina noin 150 vuoden kehityksen tulos. Aluksi kehonrakennus oli modernina aikana läheisessä kytköksissä erilaisiin voimailulajeihin, mutta erkaantui vähitellen omaksi lajikseen. Erityisen suosittua siitä tuli 50-70-luvuilla ja laji on kasvanut ja kehittynyt sen jälkeenkin. Nykyistä fitnessiä voisi pitää kehonrakennuksen jatkumona, vaikkakin tämä on karkea pelkistys. 1980-luvun alussa koettu fitnessinnostus nosti lajin suosiota moninkertaisesti ensin Yhdysvalloissa ja myöhemmin muualla maailmassa. Tämä myös edesauttoi kilpailulajien kehittymisessä, kun laajempi määrä harrastajia astui mukaan salimaailmaan

Samalla, kun kehonrakennus ja fitness kehittyivät omiksi lajeikseen, syntyi luonnollisesti tarve tehdä urheilusta organisoidumpaa. Sitä varten tarvittiin muun muassa sääntöjen yhdenmukaistamista aivan samaan tapaan kuin muissakin urheilulajeissa. Maailmanlaajuisesti niistä tunnetuimmaksi organisaatioksi muodostui kansainvälinen kattojärjestö IFBB eli International Federation of Bodybuilding and Fitness (aikaisemmin International Federation of Body Builders), jonka perustivat vuonna 1946 kanadalaiset veljekset Joe ja Ben Weider. Myös NABBA (National Amateur Body-Builders´ Association) on toinen varhaisimmista lajiliitoista. Nykyään IFBB:n lajiliiton päämaja sijaitsee Madridissa Espanjassa. IFBB onkin nykyisin profiloitunut vahvasti dopingtestatunkehonrakennuksen ja fitnessurheilunlajiliitoksi.

IFBB:n sisällä kuitenkin kuohui muutama vuosi sitten, mikä on osaltaan hämmentänyt monia. Erityisesti uusien fitnessurheilijoiden on vaikea hahmottaa kansainvälisellä tasolla, mikä on oikein IFBB ja miten se eroaa muista fitness- ja kehonrakennusorganisaatioista. Oikeastaan tämä blogimerkintä syntyi tarpeesta selvittää itselle ja oman kisatiimin jäsenille eri lajiliittojen ja organisaatioden keskinäistä suhdetta. Toivon, että tästä merkinnästä voisi olla hyötyä muillekin kilpaurheilun parissa toimiville.

IFBB:n lähihistoriasta on alkuun hyvä tietää se, että vuonna 2005 kyseinen organisaatio jakaantui kahteen osaan: kansallisten amatöörilajiliittojen kansainväliseen kattojärjestöön (IFBB) ja ammattilaisille tarkoitettuun järjestöön (IFBB Pro League). IFBB Pro League oli IFBB:n ammattilaisosasto IFBB Pro Divisionin työn jatkaja, jonka piiristä karsintakilpailujen ja -kriteerien perusteella valittiin kilpailijat lajin päätapahtumaan eli Mr. Olympia -kilpailuun. Mm. Arnold Schwarzenegger voitti urallaan Mr. Olympian seitsemän kertaa. Samalla kun IFBB keskittyi amatööriurheiluun, se myös lähti dopingtestattua urheilua edistävälle linjalle ja omaksui WADA:n (World Anti-Doping Agency) säännöt.

Vuonna 2017 USA:ssa IFBB:n toimintaa tukenut National Physique Committee eli NPC oli laajentanut toimintaansa mm. Australiaan, Japaniin, Etelä-Koreaan ja muutamaan muuhun maahan ja se oli luomassa omaa järjestöään kansainvälisen lajiliiton sisällä. Tämä ei tietenkään ollut mahdollista, koska yksi maa ei voi kansainvälisissä lajiliitoissa hallita kuin vain omaa toimintaansa.

Tämä tilanne kärjistyi vuonna 2017 muutama päivä ennen Olympia-viikonloppua. Tuolloin IFBB Pro League:n johtaja Jim Manion ja IFBB:n edustajat pitivät palaverin, joka päättyi eriäviin näkemyksiin. Tilanne johti siihen, että IFBB:n edustajat kieltäytyivät toimimasta tuomareina amatöörien Olympia-kilpailuissa. Syynä tähän oli se, että Yhdysvaltalaisen amatöörilajiliiton eli NPC:n (National Physique Committee) edustajat edellyttivät sitä, että heidän tuomarinsa johtavat tilaisuutta (eivätkä siis IFBB:n tuomarit), vaikka kyseessä oli kansainvälinen IFBB:n valtuuttama kilpailutapahtuma, jossa oli enemmän kansainvälisiä kilpailijoita kuin Yhdysvalloista kilpailuun osallistuneita. Manion taas on esittänyt näkemyksiä mm. YouTube-videossa, joissa hän puhuu erimielisyyksistä hänen toivomiinsa uudistuksiin liittyen ilman tarkempaa analyysiä. 

IFBB:n edustajat vetäytyivät tämän seurauksena koko tapahtumasta. Asiaan oman mausteensa tuo se, että Jim Manion toimi myös NPC:n johtajana. NPC taas oli ennen tuota tapaamista ollut käytännössä Yhdysvalloissa IFBB:n amatöörilajiliitto, mutta samalla paljon autonomisempi kuin muiden maiden lajiliitot, jotka toimivat IFBB:n alaisuudessa. Näin ollen IFBB erotti NPC:n ja samalla IFBB Pro League:n ennen kaikkea sen takia, että heillä oli eriävät näkemykset Jim Manionin kanssa dopingtestaamisesta. Siten luonnollisesti viimeisetkin sidokset NPC:n ja IFBB:n välillä katkesivat. Koska NPC ei ollut koskaan toiminut IFBB:n hyväksymän WADA:n dopingsäännöstön mukaisesti, sai NPC:n johtaja Jim Manion neljän vuoden rangaistuksen WADA:lta ja joutui sen mustalle listalle (ks. numero 87; ks. myös IFBB:n tuomio Manioniin liittyen).

Tosin asiassa on edelleen myös se mielenkiintoinen puoli, että IFBB omistaa IFBB Pro League:n tuotemerkkinä eri puolilla maailmaa koskevassa patentissa. Samoin on hyvä huomata, että IFBB Pro League ja NPC ovat tällä hetkellä juridisesti organisaatioita (vrt. yrityksiä), eivätkä federaatioita, kuten IFBB. Toisin sanoen IFBB Pro League ja NPC ovat yksityisiä yrityksiä, eivätkä demokraattisesti valittuja liittoja.

Välittömästi erottamisen jälkeen IFBB taas kehitti oman uuden ammattilaisjärjestön eli IFBB Elite Pro:n, jossa suomalaisetkin ovat saavuttaneet menestystä. Samasta syystä IFBB ei luonnollisestikaan ole enää missään tekemisissä esimerkiksi Olympia-viikonlopun kanssa.

Olympia-viikonloppu toimiikin nykyään yhteistyössä IFBB Pro League:n kanssa. Olympia-viikonlopun tausta taas palautuu vuoteen 1965, jolloin Joe ja Ben Weider perustivat ammattilaisille oman huippukilpailunsa: Mr. Olympian. Vuonna 2002 tapahtuma myytiin amerikkalaiselle jättisuurelle mediatalolle American Media Incorporated:lle (AMI), jonka toimitusjohtaja on David Pecker. David Pecker taas myi Olympia -viikonlopun tämän vuoden helmikuussa amerikkalaiselle liikemiehelle Luke Woodille.

Lisäksi on hyvä huomata, että IFBB Pro League tunnusti NPC:n ainoaksi amatööriliigaksi, josta voi saada IFBB Pro League:n ammattilaiskortin. Lisäksi NPC järjestää nykyään eri maissa karsintakilpailuja, joista voi voittaa ammattilaiskortin IFBB Pro League -liigaan. Toisin sanoen erottamisen jälkeen kansainvälinen IFBB ei ole ollut mitenkään sidoksissa IFBB Pro League -liigaan eikä sen kilpailuihin.

Arnold Classic -tapahtumat ovat sen sijaan jakautuneet kahteen ryhmään järjestäjiensä Jim ja Bob Lorimerin suostumuksella. IFBB:tä ja Elite Pro:ta tukeva puoli järjestää Arnold Classicin Espanjassa ja Etelä-Afrikassa. NPC:tä ja IFBB Pro League:a tukevat puolestaan järjestävät Arnold Classicin Yhdysvalloissa, Australiassa ja Brasiliassa.

Tämän jaon seurauksena myös ammattilaiseksi pääseminen vaihtelee riippuen siitä, kilpaileeko IFBB:n vai IFBB Pro League:n/NPC:n alaisuudessa. IFBB:n Elite Pro -kisoihin voi voittaa ammattilaiskortin IFBB:n amatöörikisoista ympäri maailmaa. Esimerkiksi Suomessa ammattilaiskortin voi voittaa Nordic Fitness Expo:ssa (NFE) järjestettävästä kansainvälisestä kilpailusta IFBB Jan Tana Classic (aiemmin Nordic Cup). NFE:n yhteydessä on myös nykyään IFBB Elite Pro -kilpailu.

IFBB Pro League:n järjestämiin kisoihin voi saada ammattilaiskortin vain NPC:n kilpailujen kautta. On myös tärkeää huomata, että eri puolilla maailmaa on olemassa myös muita organisaatioita, jotka ovat täysin yrityspohjalta toimivia ns. "private business" -organisaatioita, joista osa on keskittynyt ns. naturaaliin kehonrakennukseen omilla testausmenetelmillään. Näihin testausmenetelmiin kuuluvat esimerkiksi valheenpaljastustesti ennen kilpailua ja/tai muut laboratoriotestit, joita WADA ei ole hyväksynyt. Kilpailut järjestävä yritys on esimerkiksi saattanut maksaa testit ja sen vuoksi niitä ei voida hyväksyä WADA:n toimesta tai pitää puolueettomina.

Entä sitten Suomi? Valtaosa suomalaisista fitnessurheilijoista kilpailee Suomen fitnessurheilu ry:n eli SFU:n alaisuudessa. SFU on IFBB:n lajiliitto Suomessa. SFU on myös ollut vuodesta 1995 asti kansallisendopingvalvonnan alaisena (nykyään Suomen urheilun eettinen keskus ry eli SUEK). Fitnessurheilijat ovatkin Suomessa testatuimpien urheilijoiden joukossa. SFU on myös Suomen olympiakomitean valtakunnallinen jäsenjärjestö ja myös IFBB pyrkii saamaan Kansainvälisen olympiakomitean (International Olympic Commitee eli IOC) täysjäsenyyden. Tällä jäsenyydellä vakiinnutettaisiin IFBB:n asema virallisena urheilujärjestönä. IFBB:ssä onkin nykyään mukana peräti 199 maata, joten se kattaa lähes kaikki maat, joissa urheilua harrastetaan.

IFBB poikkeaakin myös kokonaisuutena muista kansainvälisistä kehonrakennus- ja fitnessorganisaatioistasiinä, että se noudattaa WADA:n antidopingohjelmaa ja se on ainoa kehonrakennus- ja fitnessliitto, jossa tehdään WADA:n hyväksymiä dopingtestejä. Lisäksi se kuuluu myös SportAccord:iin, joka taas on kattojärjestö olympia- ja ei-olympiaurheilulajiliitoille. Näin ollen IFBB sekä SFU ovat profiloituneet fitness- ja kehonrakennusmaailmassa urheiluliitoksi, jotka järjestävät harjoitus- ja kilpailukaudella dopingtestausta aivan samalla tavalla kuin muissakin urheilulajeissa eri puolilla maailmaa.

Miten tämä sitten koskettaa suomalaista fitnessurheilijaa? Paljonkin. Olen huomannut, että niin Suomessa kuin maailmassakin lajiliittojen tai -organisaatioiden erot aiheuttavat paljon hämmennystä. Etenkin uuden fitnessurheilijan on hyvä tietää, mihin lähtee, kun lähtee kilpailemaan fitnessurheilussa. Oikeastaan osin tätä varten kirjoitin tämän blogimerkinnänkin. Kun siis valitset lajiliittoa kilpailemista varten, mieti seuraavia asioita:

1. Mikä on pitkän tähtäimen suunnitelmasi? Jos haluat kilpailla ei-testatuissa kisoissa, on monissa hyvin vaikeaa menestyä ilman dopingia varsinkin ammattilaistasolla.

Jos päätät astua doping-aineiden pariin, on tärkeää ottaa huomioon, että niiden käyttämisestä on väistämättömiä seurauksia: mm. niiden myyminen on Suomessa laitonta ja ne vaikuttavat haitallisella tavalla elimistön toimintaan pitkällä aikavälillä sekä todennäköisesti lyhentävät elämää (mm. sydän- ja munuaissairaudet ja erilaiset muut vakavat sairaudet, kuten aivohalvaukset). Dopingaineiden käyttö on myös kallista ja et voi dopingaineiden käyttäjänä kilpailla IFBB:n tai SFU:n kilpailuissa. Lisäksi saatat joutua ehkäisemään dopingaineiden haittavaikutuksia muilla lääkeaineilla jne. Mm. näiden syiden vuoksi en voikaan suositella kenellekään doping-aineiden käyttöä.

2. Jos haluat esimerkiksi Suomessa kilpailla doping-kontrollin alaisena, se onnistuu luontevimmin SFU:n alaisissa kilpailuissa. Kaikkein eniten näkyvyyttä on myös SFU:n kisoissa. Esimerkiksi Suomen suurimman fitnesstapahtuman eli NFE:n yhteydessä pidettävistä SM-kisoista tulee lähetys Yle Areena:sta. Harvalla lajilla onkaan yhtä hyvää näkyvyyttä suomalaisessa mediassa kuin SFU:n fitnessurheilulla, jolla on hyvät suhteet myös muuhun valtamediaan.

Jos haluat ns. testattuna urheilijana parhaan mahdollisuuden voittaa tunnettu ja arvostettu amatöörien Maailmanmestaruus, on IFBB ja SFU sinulle oikea tie. Lisäksi IFBB on sinulle oikea lajiliitto, jos haaveilet IFBB Elite Pro:n eli ammattilaisten maailmanmestaruudesta.

Sen sijaan jos haaveesi on olla joku päivä esimerkiksi Mr. Olympia, siihen ei ole muuta mahdollisuutta tällä hetkellä kuin yhdysvaltalainen IFBB Pro League. Karrikoidusti voisikin sanoa, että Yhdysvallat ovat jossain määrin kulkeneet omia teitään fitnessurheilussa ja kehonrakennuksessa verrattuna muihin maihin.

3. Millaista valmennusta etsit? Minun on vaikea arvioida, millaista on valmennuksen taso etenkin IFBB:n ja SFU:n ulkopuolella. Sen kuitenkin tiedän, että maailmalla on kyllä hyvin päteviä ja tunnettujakin valmentajia ja tutkijoita (mm. Jeff Nippard, Layne Norton ja Brad Schoenfeld).

SFU:n valmentajat ovat käyneet tieteeseen perustuvan valmennuskoulutuksen tai koulutuksia (ks. lisää: https://suomenfitnessurheilu.fi/valmennus/).

Itse olen suorittanut esimerkiksi I- ja II-tason koulutukset sekä aloitan ehkä VAT:n vuoden 2021 alussa. Lisäksi Suomessa tehdään kansainvälisestikin merkittävää tutkimustyötä fitnessurheilusta. Jos siis haluat Suomessa jonkinlaisen laatutakuun valmennuksesta, sellaisen tarjoaa ainakin SFU, jossa jokaisesta kilpailutiimistä tulee löytyä vähintään yksi virallinen valmentaja. Kaikkein varmin ratkaisu on palkata valmentajaksi virallisen valmentajakoulutuksen käynyt valmentaja.

Lopuksi on todettava, että olen pyrkinyt laatimaan tämän kirjoituksen mahdollisimman objektiivisesti ja tiede- ja kirkonmiehenä minua kiinnostaa ennen kaikkea totuuden etsintä. Voi silti hyvin olla, että kirjoituksessa näkyy myös subjektiivisia elementtejä. Onkin tärkeää huomata, että kilpailen itse SFU:n ja IFBB:n kilpailuissa sekä olen SFU:n ja IFBB:n virallinen valmentaja. Olen myös henkeen ja vereen ollut aina puhtaan urheilun puolesta puhuja - onpa lajini ollut mikä tahansa kilpauinnista nyrkkeilyyn, fitnessiin jne. Nämä omat intressini ja taustani on lukijan hyvä tiedostaa.

Huom. juttua on korjattu viimeksi 1.6.2020

Lähteinä tälle artikkelille olen käyttänyt mm. seuraavia:

  • https://milliondollarbabyfitness.com/the-ifbb-split-what-happened-and-what-it-means-for-competitors/; luettu 25.5.2020.
  • www.ifbb.com; luettu 25.5.2020.
  • https://www.arnoldsportsfestival.com/visitor-info/media/20-summary-release/; luettu 25.5.2020.
  • https://en.wikipedia.org/wiki/International_Federation_of_BodyBuilding_%26_Fitness; luettu 25.5.2020.
  • https://www.youtube.com/watch?v=4VlsIYXi10o; katsottu 25.5.2020.
  • https://suomenfitnessurheilu.fi; luettu 25.5.2020.
  • kysymykset Ville Isolalle toukokuussa 2020.
  • Keskustelu KP Ouraman kanssa 29.5.2020 ja häneltä saatu palaute 31.5.2020.
  • https://www.nabba.co.uk; luettu 29.5.2020.
  • https://www.ifbbpro.com; luettu 29.5.2020.
  • https://npcnewsonline.com; luettu 29.5.2020.
  • https://ifbb.com/wp-content/uploads/2018/11/FINAL-ADJUDICATION-ABOUT-THE-CASE-OF-MR.-JIM-MANION-FROM-U.S.A..pdf; luettu 13.7.2020


Ps. Olen päivittänyt tätä kirjoitusta viimeksi 13.7.2020.