Hyvä elämä

19.11.2019

Ihminen on aina pyrkinyt parempaan elämään. Sen sijaan se, mitä hyvällä elämällä tarkoitetaan on vaihdellut runsaasti aikojen saatossa. Ihmislajin evoluutiossa hyvä elämä on ollut läheisessä yhteydessä mm. riittävään ravinnonsaantiin. Esimerkiksi tulentekotaito ja sitä kautta ruoan kypsentäminen olivat merkittävässä asemassa ihmislajin kehityksessä. Pitkään hyvä elämä tarkoitti ennen kaikkea hengissä pysymistä. Toinen merkittävä asia oli maanviljelystaito, joka mahdollisti sen, mitä nykyään sanotaan (korkea)kulttuuriksi.

Kulttuurin kehittymisen myötä mm. antiikin kreikkalaiset filosofit alkoivat pohtia hyvää elämää syvemmässä merkityksessä. Antiikin filosofeille hyvässä elämässä keskeistä oli mm. viisauden rakastaminen. Hyvän elämän syvempi pohdinta onkin jatkunut nykypäivään asti.

Nykyaikana hyvään elämään pyrkimistä edustaa mielenkiintoisella tavalla fitness, jossa hyvään elämään pyritään syömällä terveellisesti ja sopivasti, nukkumalla riittävästi ja treenaamalla oikealla tavalla. Fitneksessä hyvä elämä tarkoittaa usein hyvää ja vahvaa oloa sekä hyvää esteettistä olemusta.

Entä onko fitness vain pinnallista peilailua ja hyvää fyysistä oloa? Toki nämä elementit ovat usein keskeisessä asemassa etenkin, jos puhutaan fitneksestä kilpaurheilulajina. Fitness ei kuitenkaan mitenkään sulje pois omien henkisten ja hengellisten ominaisuuksien kehittämistä. Oma kokemukseni onkin itse asiassa päinvastainen. Kun siirryin muiden urheilulajien parista fitnekseen ja ns. naturaaliin kehonrakennukseen, yllätyin siitä, miten paljon aikaa elämässä jää muullekin kuin urheilulle. Fitneksen myötä minulla on ollut enemmän aikaa keskittyä valmentamiseen, valmennusosaamisen kehittämiseen, hyviin ihmissuhteisiin, henkiseen ja hengelliseen kasvuun jne.

Oman kisaprojektin ja valmennusopintojen sekä myös oman valmennustoiminnan myötä olen alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota mm. omaan ravintoon, unen laatuun, viisaaseen harjoitteluun sekä ennen kaikkea elämän kokonaisuuden rakentamiseen hyväksi ja tasapainoiseksi. Tuntuu siltä, että elämän palaset ovat monella kohtaa loksahtaneet kohdalleen. Tämä on toki johtunut fitneksen lisäksi myös siitä, että aktiivisesti myös muuten kehitän itseäni ja yritän kasvaa paremmaksi ihmiseksi.

Tiedän, että kaikki kilpailijat lajissa eivät ole olleet yhtä onnekkaita mm. huonon valmennustietouden takia. Tulin kuitenkin itse lajin pariin sen jälkeen, kun Suomessa oli jo käynnissä uusi valmennuskoulutusjärjestelmä, jonka tutkintoja olen itsekin suorittanut. Sain myös ensimmäiselle kisamatkalle erittäin hyvän valmentajan (Pekka Rautio). Siitä millainen maku fitneksestä jää, on ennen kaikkea kiinni hyvästä valmentajasta. Parhaimmillaan hyvä valmentaja osaa auttaa valmennettavaa löytämään ja tukemaan valmennettavalle sopivaa hyvää elämää.